Pohjoinen ylitys: Kattava opas

Lukuaika: 10 minuuttia

Northern Traverse on 300 km:n pituinen, rannikolta rannikolle ulottuva ultramaraton, joka kulkee Pohjois-Englannin halki. Reitti seuraa Wainwrightin reittiä St Beesistä Robin Hood’s Bayhin ja ylittää Lake Districtin, Yorkshire Dalesin ja North York Moorsin alueet, ja sen kokonaisnousu on noin 6 500 metriä. Se kuuluu Ultra X -kilpailuryhmään Dragon’s Back Race -kilpailun rinnalla, ja se on hankittu Ourea Eventsin joutumisen konkurssimenettelyyn seurauksena.

Sen voi helposti kuvata yhdellä lauseella. Sen toteuttaminen on paljon vaikeampaa.

Reitin viehätysvoima on ilmeinen. Lähtöpaikkana on Irlanninmeri selän takana, maali on Pohjanmerellä, ja matka kulkee maan halki jalan. Ei silmukoita. Ei kierroksia. Ei tarvetta keinotekoiselle jännitykselle. Vain erittäin pitkä viiva kartan poikki.

Mikä on Northern Traverse?

Northern Traverse on 300 km:n pituinen yhtenäinen ultramaraton, joka kulkee Englannin länsirannikolla sijaitsevasta St Beesistä itärannikolla sijaitsevaan Robin Hood’s Bayhin. Kyseessä on pisteestä pisteeseen kulkeva, vaiheittainen kilpailu, joka noudattaa Alfred Wainwrightin Coast to Coast -reittiä.

Reitti kulkee kolmen kansallispuiston läpi: Lake Districtin, Yorkshire Dalesin ja North York Moorsin. Reitin varrella juoksijat kohtaavat vuoristopolkuja, laaksoja, viljelymaata, nummia, kyliä ja rannikkopolkuja.

Avainsana on ”jatkuva”. Kyseessä ei ole vaiheittainen tapahtuma, jossa kaikki pysähtyvät jokaisen päivän päätteeksi ja aloittavat yhdessä uudelleen aamulla. Kello käy alusta loppuun asti.

Tämä tekee Northern Traversesta kestävyyden, organisointikyvyn ja päätöksentekokyvyn koitoksen. Juokseminen on tietenkin tärkeää, mutta niin on myös kaikki juoksemiseen liittyvä: ruokailu, nukkuminen, varusteet, jalkojen kunto, sääolosuhteisiin liittyvät päätökset, suunnistus sekä kyky jatkaa matkaa, kun kilpailu on muuttunut varsin pienimuotoiseksi ja henkilökohtaiseksi.

Northern Traverse -reitti, rannikolta rannikolle

Reitti kulkee lännestä itään, St Beesistä Irlanninmeren rannalta Robin Hood’s Bayhin Pohjanmeren rannalle, ja seuraa Wainwrightin ”Coast to Coast” -reittiä koko Pohjois-Englannin poikki. Perinteen mukaan juoksijat poimivat pikkukiven St Beesin rannalta ja kantavat sitä mukanaan halki maan heittääkseen sen mereen maalissa.

Ensimmäisenä vuorossa on Lake District, jossa maasto on vuoristoisinta ja jossa kertyy noin puolet kokonaisnoususta. Sieltä reitti jatkuu Yorkshire Dalesiin, ohittaen noin 130 km:n kohdalla Kirkby Stephenin, jota pidetään usein reitin puolivälinä. Viimeinen kolmannes kulkee Vale of Mowbrayn läpi North York Moorsiin, jossa Moorsin pitkät, suojaamattomat nousut odottavat juoksijoita jo väsymyksen syövyttäessä, ennen laskua rannikolle Robin Hood’s Bayhin.

Reittiä ei ole merkitty osallistujille, joten juoksijoiden tulee pystyä seuraamaan reittiä ja selviytymään itsenäisesti syrjäisessä maastossa, vaikka reittitiedot ja reittitiedostot olisivatkin saatavilla. Tarkista aina suunnitelmia tehdessäsi ajantasainen reitti ja etapit kilpailun virallisilta verkkosivuilta. Ohjeena:

Kilpailu numeroina	Koko kurssi
Kokonaismatka	Noin 300 km (noin 186 mailia)
Nousun kokonaispituus	Noin 6 500 metriä (noin 21 300 jalkaa)
Muoto	Jatkuva ja keskeytyksetön, pisteestä pisteeseen
Alku ja loppu	St Bees (Irlanninmeri) – Robin Hood’s Bay (Pohjanmeri)
Kansallispuistot	Lake District, Yorkshire Dales, North York Moors
Noin puolivälissä	Kirkby Stephen, noin 130 km:n päässä
Tuki	Reitin varrella sijaitsevat miehitetyt huoltopisteet, jotka sijaitsevat yleensä 25–50 km:n välein ja joissa on tarjolla lämmintä ruokaa, ensihoitajia sekä useissa pisteissä myös yöpymispaikkoja
Määräaika	Kilpailu päättyy keskiviikkona klo 18.00, hieman yli neljä päivää lauantaina keskipäivällä alkaneen kilpailun jälkeen
Tunnustus	UTMB Index -kilpailu, josta saa kuusi ITRA-pistettä

 

Miksi Northern Traverse on tärkeä?

Northern Traverse on merkittävä, koska se on todellinen ylitys.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on monia erinomaisia ultrajuoksuja, mutta suhteellisen harvat niistä perustuvat näin yksinkertaiseen ja vaikuttavaan ajatukseen. Yhdeltä rannikolta toiselle. Lännestä itään. Täydellinen matka, ei pelkästään mukavuuden perusteella suunniteltu reitti.

Se antaa kilpailulle erityisen tunnelman. Juoksijat eivät vain kerää matkaa. He ovat matkalla jonnekin. Reitin luonne muuttuu kilpailun edetessä, ja juuri tuo muutos on osa kokemusta.

Lake District ei ole sama asia kuin Yorkshire Dales. Dales ei myöskään ole sama asia kuin North York Moors. Kun juoksijat saavuttavat reitin viimeiset osuudet, he eivät ole vain juosseet pitkän matkan, vaan kulkeneet läpi useita erilaisia puolia Pohjois-Englannista. Juuri tämän vuoksi maaliin saapuminen Robin Hood’s Bayssa tuntuu ansaitulta.

Onko Northern Traverse samanlainen tapahtuma kuin Dragon’s Back Race?

Ei, ja tämä on syytä tehdä selväksi. Dragon’s Back Race on kuusipäiväinen vuoristokilpailu Walesin halki, jossa nousua on huomattavasti enemmän ja joka koostuu toistuvista vuoristopäivistä (katso Dragon’s Back Race -oppaamme). Northern Traverse on yhtäjaksoinen rannikolta rannikolle ulottuva ultrajuoksu Pohjois-Englannin halki.

Maasto on vaativaa, etenkin Lake Districtissa, eikä sitä pidä missään nimessä aliarvioida. Kyseessä on kuitenkin erilainen haaste. Northern Traverse ei yritä olla Dragon’s Backin kaltainen reitti. Sen vaikeus johtuu pitkästä, yhtenäisestä ylityksestä, useita päiviä kestävästä omatoimisesta reitin hallinnasta, vaihtelevasta maastosta, väsymyksestä sekä siitä psykologisesta painosta, jonka aiheuttaa reitti, joka venyy jatkuvasti itään päin.

Kokeneet juoksijat huomaavat, kun kilpailuja verrataan pintapuolisesti. Tätä kilpailua on syytä tarkastella sen omien ehdojen mukaisesti.

Kuinka vaikea Pohjoinen ylitys on?

Northern Traverse on vaativa ultramaraton. Matkan pituus on ilmeisin haaste, mutta se ei ole ainoa. Juoksijoiden on kyettävä selviytymään keston, maaston, sään, unenpuutteen, jalkavaurioiden, ravitsemuksen ja päätöksenteon aiheuttamista vaikutuksista erittäin pitkän ajanjakson aikana.

Lake Districtin osuus on maastoltaan vuoristoisin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että loppukilpailu olisi helppoa. Yorkshire Dalesin maasto voi olla helpommin juostavaa, mutta 300 km:n kilpailun loppuvaiheessa helposti juostava maasto ei aina tunnu helpolta. North York Moorsin alue tulee vastaan, kun juoksijat ovat jo syvästi väsyneitä, ja juuri siellä kärsivällisyys on usein tärkeintä.

Kilpailun alkuvaiheessa ilmennyt pieni ongelma voi myöhemmin muuttua suureksi ongelmaksi. Huono vauhdin hallinta, liian vähäinen ravitsemus, märät vaatteet, jalkavaivat tai unenpuute voivat kaikki saada lumipalloefektin. Kilpailu palkitsee juoksijoita, jotka pysyvät rauhallisina, ratkovat ongelmia jatkuvasti eivätkä innostu liikaa liian aikaisin.

Kenelle Northern Traverse on tarkoitettu?

Northern Traverse sopii parhaiten kokeneille polku- ja ultrajuoksijoille, jotka viihtyvät pitkissä ulkoilureissuissa ja osaavat huolehtia itsestään tukipisteiden välillä. Sinun ei tarvitse kuulua eliittiin, mutta sinun on oltava valmistautunut.

Juoksija, jolla on vahvat vaellustaidot, järkevä vauhdinhallinta, luotettava varustus ja kokemusta haastavista olosuhteista, saattaa sopia kilpailuun paremmin kuin nopeampi juoksija, joka ei ole harjoitellut paljon pitkiä, omatoimisia juoksuja. Tapahtuma saattaa sopia sinulle, jos:

• On suorittanut pitkiä polkuultra- tai vuoristokilpailuja
• Liikkuvat vaivattomasti yöllä
• Pystyt huolehtimaan itse ruoasta, vedestä, varusteista ja vaatteista
• On kokemusta mäki-, nummi- tai vuoristopolkuista
• Ymmärrä, että kävely on osa kilpailua
• Pystyy tekemään hyviä päätöksiä väsyneenä
• Heitä motivoi matka itsessään, ei pelkästään maaliin saapumisaika

Niille juoksijoille, jotka siirtyvät 100 km:n tai 100 mailin kilpailuista pidemmille matkoille, Northern Traverse voi olla looginen seuraava haaste. Se ei ole mikään helppo askel eteenpäin, mutta se on selkeä askel.

Miten Northern Traverse -reittiä varten kannattaa treenata?

Harjoittelun tulisi keskittyä kestävyyteen, ei nopeuteen. Sinun ei tarvitse juosta harjoituksissa 300 km. Sinun on kuitenkin kehitettävä kykyä liikkua pitkiä aikoja, palautua riittävästi, jotta voit harjoitella säännöllisesti, sekä selviytyä vaihtelevasta maastosta väsyneenä. Katso kattava ja jäsennelty harjoitusohjelma Training Zone-osiosta. Hyödyllisiä harjoituksia ovat esimerkiksi:

• Pitkät juoksulenkit poluilla
• Peräkkäiset harjoituspäivät
• Tavoitteellinen vaellus
• Juokseminen ja kävely väsyneillä jaloilla
• Mäkiharjoittelu
• Voimaharjoittelu vasikoille, nelipäisille reisilihaksille, pakaralihaksille, lonkille ja vartalolle
• Yöjuoksu
• Harjoittelu kilpailuvarusteissa
• Kilpailuravitsemuksen testaaminen
• Harjoittelu huonossa säässä, kun se on turvallista

Tavoitteena ei ole päättää jokaista harjoituskertaa uupuneena. Se on varma tapa päätyä palautumattomaksi. Tavoitteena on rakentaa kuukausi toisensa jälkeen johdonmukaista harjoittelua, jotta keho tottuu pitkäkestoiseen, tasaisiin rasituksiin. Useimmille juoksijoille johdonmukaisuus on parempi vaihtoehto kuin dramaattiset suoritukset.

Kuinka tärkeää kävely on?

Kävely on välttämätöntä. Tällaisessa pitkän matkan tapahtumassa kävely ei ole epäonnistumista. Se on strategia. Tehokas kävely säästää jalkoja, auttaa hallitsemaan rasitusta ja pitää etenemisen tasaisena nousuissa tai epätasaisella maastolla.

Jotkut juoksijat menettävät aikaa, koska he alkavat kävellä vasta, kun voimansa ovat loppuneet. Paremmat juoksijat alkavat usein kävellä aikaisemmin, kävelevät paremmin ja juoksevat sitten tehokkaammin, kun maasto sen sallii. Tehokas kävely on yksi ultrajuoksun aliarvioiduimmista taidoista. Northern Traversella sillä on merkitystä.

Mitä varusteita tarvitset?

Virallista varustelistaa tulisi pitää lähtökohtana, ei pelkkänä rasti-ruutu-harjoituksena. Reitti kulkee avoimessa maastossa, ja olosuhteet voivat muuttua. Juoksijoiden tulisi varautua kantamaan mukanaan sadevaatteita, lämpimiä vaatekerroksia, valaistusta, suunnistustarvikkeita, ruokaa, juomia, hätävarusteita sekä sopivia jalkineita pitkiä päiviä varten vaihtelevassa maastossa.

Tarkka varustuskokonaisuus riippuu kilpailun virallisista vaatimuksista, sääennusteesta ja omasta kokemuksesta. Tärkeintä on, että varusteet ovat tuttuja. Kengät, sukat, sadevaatteet, reppu, sauvat, juomapullot, otsalamppu, käsineet, hattu, GPS-laite ja ruoka tulisi kaikki testata ennen kilpailupäivää. Uudet varusteet ovat aina riski. Uudet varusteet 300 km:n kilpailussa eivät ole mikään pieni riski.

Miten Northern Traversen reitti kannattaa jaksottaa?

Varovaisesti. Se on tylsä vastaus, mutta yleensä se on oikea. Kilpailun alkuosa voi tuntua jännittävältä, etenkin Lake Districtin läpi kulkiessa. Tuoreet jalat ja adrenaliini saavat helposti liikkumaan kovempaa kuin pitäisi. Ongelmana on, että seuraukset saattavat tulla esiin vasta monien tuntien kuluttua.

Järkevä tapa on jakaa reitti osiin. Saavuta seuraava tukipiste hyvässä kunnossa. Syö. Täytä varastot. Hoida jalkojasi. Säädä vaatteita. Lähde matkaan määrätietoisesti. Toista.

Vauhti mailia kohti ei ole erityisen hyödyllinen, kun maasto vaihtelee niin paljon. Parempi mittari on rasituksen taso. Syke, hengitys ja koettu rasitus kertovat yleensä enemmän kuin kello. Tavoitteena on välttää suuria vauhtipiikkejä. Nousevat osuudet kannattaa hallita, laskuosuudet juosta sujuvasti ja tasaiset osuudet rennosti. Näin pitkässä kilpailussa maltillisuus ei ole varovaisuutta, vaan kilpailuhenkeä.

Mitä sinun pitäisi syödä?

Ravitsemuksen tulisi olla yksinkertaista, säännöllistä ja toimivaksi todettua. Yli 300 km:n matkalla useimmat juoksijat tarvitsevat sekä makeita että suolaisia ruokia, urheiluravinteita ja tavallista ruokaa. Ruokahalu voi muuttua. Se, mikä toimii matkan alussa, ei välttämättä maistu myöhemmin. Monipuolisuus on tärkeää.

Tärkein sääntö on syödä ennen kuin se on välttämätöntä. Odottaminen siihen asti, kunnes tuntee nälkää tai voimaton olo, on usein liian myöhäistä. Harjoittelun aikana opit, mitä vatsasi kestää juoksun, vaelluksen, kiipeilyn ja liikkuessa huonossa säässä. Kilpailuviikolla ei ole oikea hetki huomata, että suosikkigeelisi aiheuttaa vatsavaivoja kahdeksan tunnin kuluttua. Syö aikaisin. Syö usein. Pysy yksinkertaisessa ruokavaliossa, jos se toimii.

Miten hoidat unen?

Nukkumisstrategia riippuu juoksijasta, vauhdista, olosuhteista ja aikarajoista. Jotkut juoksijat ottavat lyhyitä torkkuja huoltopisteillä. Toiset taas juoksevat pidemmät osuudet yhtäjaksoisesti. Tähän ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Tärkeintä on tehdä nukkumispäätökset harkitusti eikä tunteiden varassa, ja muistaa, että kello käy edelleen, vaikka oletkin levossa.

Erittäin väsyneet juoksijat voivat tehdä huonoja valintoja. He saattavat unohtaa syödä, jättää varusteita jälkeensä, tulkita reitin väärin, palella tai viipyä paikallaan aivan liian kauan. Lyhyt, etukäteen suunniteltu lepo voi joskus säästää enemmän aikaa kuin se vie. Harjoittele yöjuoksua. Opi tunnistamaan, miten reagoit väsymykseen. Ymmärrä ero normaalin väsymyksen ja sellaisen unenpuutteen välillä, joka alkaa vaikuttaa päätöksentekokykyyn.

Mitkä ovat yleisimmät virheet?

Yleiset virheet ovat harvoin monimutkaisia.

• Liian nopea lähtö
• Lake Districtin käsitteleminen itsenäisenä kilpailuna
• Liian vähäinen ruokailu alkuvaiheessa
• Jalkavaivojen sivuuttaminen
• Testamattomien varusteiden kuljettaminen
• Vaatteiden nopean mukauttamisen laiminlyönti
• Huono kävely
• Liian pitkä tauko
• Päätösten tekeminen tunne-elämän alamäissä
• Viimeisen kolmanneksen aliarviointi

Kukaan ei aja täydellistä kilpailua. Tavoitteena on havaita ongelmat varhaisessa vaiheessa ja estää niiden laajeneminen.

Miten Northern Traverse vertautuu muihin Ison-Britannian ultrajuoksuun?

Northern Traverse -kilpailulla on oma erityinen asemansa Ison-Britannian ultrajuoksussa. Se on pidempi kuin useimmat 100 mailin kilpailut. Sen identiteetti perustuu vahvemmin matkan kulkuun kuin monien silmukkakilpailujen tai edestakaiskilpailujen. Se ei ole teknisesti yhtä vuoristoinen kuin Dragon’s Back Race, mutta se vaatii pidempää yhtäjaksoista ponnistelua kuin monet vuoristo-ultrajuoksut ja edellyttää jatkuvaa itsensä hallintaa. Jos pohdit eri kilpailumuotoja, tutustu resurssisivuumme täältä.

Sen vaikeus johtuu kaikkien tekijöiden yhdistelmästä: matkan pituudesta, vaihtelevasta maastosta, unen hallinnasta, vaihtelevasta säästä sekä maan ylittämisen aiheuttamasta henkisestä rasituksesta. Sitä ei pidä pelkistää pelkäksi etäisyyslukuksi. Reitti on vaikea juuri sen vuoksi, miten tuo matka on järjestetty.

Kannattaako Northern Traverse -reitti käydä läpi?

Kyllä, jos ajatus Englannin ylittämisestä jalan todella innostaa sinua. Northern Traverse ei ole kaikille sopiva kilpailu. Se vaatii kärsivällisyyttä, valmistautumista ja kunnioitusta. Mutta juoksijoille, joita pitkät matkat houkuttelevat, se tarjoaa jotain harvinaista: selkeän linjan kartan poikki, merkityksellisen lähtö- ja maalipaikan sekä reitin, joka muuttuu sitä pitkin edetessä.

Siinä piilee sen viehätys. Et yritä pelkästään juosta ultramatkaa loppuun asti. Yrität päästä maan toiselle puolelle.

Miten ilmoittautua Northern Traverse 2027 -kilpailuun

Vuoden 2027 Northern Traverse -tapahtuma järjestetään lauantaista 3. huhtikuuta keskiviikkoon 7. huhtikuuta 2027. Se alkaa lauantaina keskipäivällä St Beesistä ja päättyy Robin Hood’s Bayhin, ja reitti sulkeutuu keskiviikkona klo 18.00. Osallistumismaksu on 899 puntaa, ja sen voi maksaa korottomina erinä. Ilmoittautumiset ja kaikki tapahtuman tiedot hoidetaan Northern Traversen virallisella verkkosivustolla. Varmista sieltä ajankohtaiset päivämäärät, hinnat ja ilmoittautumistilanne ennen suunnittelua.

Kilpailu on täysin tuettu, joten et tarvitse omaa tukijoukkoa. Reitin varrella on miehitettyjä huoltopisteitä, jotka sijaitsevat yleensä 25–50 km:n välein ja joissa on tarjolla lämmintä ruokaa, lääketieteellistä apua sekä useissa pisteissä myös nukkumis- ja suihkutilat. Koska kello ei pysähdy koskaan, lepotaukojen ajankohta ja kesto ovat osa strategiaa.

Jos koko 300 km:n matka tuntuu tällä hetkellä liian pitkältä, samaa Wainwright-reittiä juostaan myös lyhyempinä matkoina. Lakes Traverse kattaa ensimmäiset 100 km Lake Districtin halki Shapiin, ja Dales Traverse sekä Moors Traverse kattavat reitin myöhemmät osuudet. Ne ovat hyvä tapa kokea osa reitistä tai valmistautua koko kilpailuun.

Jos tavoitteenasi on Northern Traverse, laajempi Ultra X -kilpailusarja tarjoaa muita välitavoitteita, kuten Ultra X Walesin ja Ultra X Scotlandin sekä monipäiväisen Ultra X Finlandin.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kuinka pitkä Northern Traverse on? Northern Traverse on noin 300 km (noin 186 mailia) pitkä juoksureitti, joka kulkee yhtenäisenä matkana Pohjois-Englannin rannikolta toiselle.

Mistä se alkaa ja mihin se päättyy? Se alkaa St Beesistä Englannin länsirannikolla ja päättyy Robin Hood’s Bayhin itärannikolla.

Kuinka paljon nousua reitillä on? Reitin nousua on noin 6 500 metriä (noin 21 300 jalkaa), josta noin puolet sijaitsee Lake Districtissa.

Milloin järjestetään Northern Traverse 2027? Vuoden 2027 kilpailu järjestetään lauantaista 3. huhtikuuta keskiviikkoon 7. huhtikuuta 2027. Kilpailu alkaa keskipäivällä, ja reitti suljetaan keskiviikkona klo 18.00.

Onko Northern Traverse etappikilpailu? Ei . Se on yhtäjaksoinen, pisteestä pisteeseen kulkeva kilpailu. Aikaa mitataan alusta loppuun asti, myös lepohetkien aikana.

Kuinka paljon aikaa sinulla on reitin suorittamiseen? Hieman yli neljä päivää. Reitti sulkeutuu keskiviikkona klo 18.00, ja lähtö on lauantaina keskipäivällä. Reitin varrella olevat aikarajat ovat väljiä; ne perustuvat noin 4 km/h:n vauhtiin, ja nousuihin on varattu lisäaikaa.

Onko reitti täysin huollettu? Kyllä . Et tarvitse omaa tukijoukkoa. Reitin varrella on miehitettyjä huoltopisteitä, jotka sijaitsevat yleensä 25–50 km:n välein ja joissa on tarjolla lämmintä ruokaa, lääkintätukea sekä useissa pisteissä myös yöpymismahdollisuuksia.

Mitä kansallispuistoja reitti kulkee läpi? Reitti kulkee Lake Districtin, Yorkshire Dalesin ja North York Moorsin läpi.

Sopiiiko se ensimmäiseksi ultramaratoniksi? Useimmille juoksijoille ei. Se sopii paremmin niille, joilla on aiempaa kokemusta pitkän matkan maastojuoksusta tai ultramaratonista. Lyhyemmät Lakes, Dales ja Moors Traverse -reittivaihtoehdot ovat helpompia tapoja päästä reitille.

Tarvitsetko suunnistustaitoja? Juoksijoiden tulisi olla tottuneita reitin seuraamiseen ja itsensä hallintaan syrjäisillä maastoilla. Vaikka reittitiedostot tai seurantajärjestelmä olisivatkin käytettävissä, osallistujien ei tulisi luottaa sokeasti teknologiaan.

Mikä on paras valmistautuminen? Säännöllistä kestävyysharjoittelua, harjoittelua vastaavalla maastolla, tehokasta kävelyä, yöjuoksua, testattuja varusteita, testattua ravitsemusta ja realistista vauhtisuunnitelmaa.